Verkkosivut pitäis todellakin pistää uusiksi, mutta ei hajuakaan, mitä niiden tekeminen vaatii? Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ennen töiden aloittamista, ja kauanko tällainen työmaa edes vie aikaa? Onneksi kaikkea ei tarvitse tietää itse – asiansa osaavat koodarit ja designerit on painonsa arvoisia kullassa näissä projekteissa. Jos et kuitenkaan haluaisi ihan ummikkona aloittaa projektia, niin otahan lepposa asento ja mieti, löytyykö sinulta jo vastaus tämän artikkelin kysymyksiin.

Lopussa on myös ladattava patteristo kivoja kysymyksiä, joita kannattaa pohtia ennen uudistusprojektia. Kun saat niihin vastaukset, niin pääset heittämällä käyntiin verkkosivujen tekijän kanssa!

1. Mikä on verkkosivujen tavoite?

Tarkoitus on kaikkien projektien Pyhä Sylvi. Halutaanko verkkosivuilla kerätä tehokkaammin liidejä, tuoda paremmin palvelutarjontaa esille, uudistaa ilme uuden brändin mukaiseksi tai ehkä parantaa asiantuntija-asemaa omalla alalla? Verkkosivut ovat suuri osa markkinoinnin kokonaisuutta, ja niiden pitäisikin tukea liiketoiminnallisia tavoitteita, ei vain pönöttää käyntikorttina. Kun tässä nyt uusia rakennetaan, niin samalla vaivalla siis kannattaa automatisoida markkinointia ja helpottaa myynnin tehtäviä. Kunhan vain kaikille on heti alusta saakka selvää, mikä verkkosivujen tarkoitus on ja miten niiden pitäisi palvella yritystä ja asiakasta, niin lopputulos voi olla melkoista kultaa.

2. Mistä uudelle sivustolle saadaan kuvat ja tekstit?

Verkkosivujen visuaalisessa ilmeessä sovelletaan yrityksen graafista ohjeistoa sivuston ominaisuuksien, rakenteen ja käytettävyyden mukaan. Mitä tarkemmin brändi, värit, kuvamaailma ja fontit on määritelty, sitä suoraviivaisemmin verkkosivun ulkoasun suunnittelu sujuu ja sitä yhtenäisempi on lopputulos muiden markkinointimateriaalien kanssa. Monessa yrityksessä onkin olemassa yleensä jo jonkinlainen ilme ja kuvamaailma, mutta tässä vaiheessa on hyvä katsoa niitä kriittisellä silmällä. Sopivatko ne uusille sivuille, vai pitäisikö esimerkiksi valokuvat päivittää?

Samalla kannattaa lukaista verkkosivujen tekstit tarkasti läpi. Onko vanhat ok vai tarvitaanko uusia? Jos uusia tarvitaan, kuka ne kirjoittaa? Kun kyse on pienestä yrityksestä, jolla ei ole omaa copywriteria, paras lopputulos yleensä saadaan, kun asiakas ja sisällöntuottaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi Sloganin verkkosivuprojekteissa sisällöntuotanto alkaa aina verkkosivujen rakenteen hahmottamisella, toimialan kartoittamisella ja asiakkaan haastattelulla.

3. Mitä sivuja verkkosivustolla pitäisi olla?

Sivuston rakenteellinen määrittely syntyy yrityksen liiketoiminnasta ja verkkosivuston käyttäjien tarpeista. Sivuston rakenne ja yksittäisten sivujen rautalankamallit suunnitellaan aina ennen käsien iskemistä koodiin ja designiin, jotta sivuston tavoitteet, sivujen sisällöt ja kävijöiden kulkureitit saadaan otettua heti alusta saakka huomioon. Kun rakenne ja sisältö on looginen, on sivujen käyttäminen noin tsiljoona kertaa helpompaa ja nopeampaa.

Sivustorakenne, sivujen hierarkiat ja navigaatio vaikuttavat myös eniten siihen, mitä hakukoneet tykkäävät sivusta. Mutta ei se vielä siihen lopu. Hakukoneystävällinen sivu latautuu nopeasti, skaalautuu eri laitteisiin sekä on mobiiliystävällinen ja ajankohtainen. Google haluaa tarjota hakijoille sisältöä, joka on relevanttia ja ajan tasalla. Siksi tekstiä on oltava riittävästi, sen on oltava päivitettyä ja sieltä on löydyttävä asiakkaan käyttämät hakutermit. Hakukoneoptimointi on kuitenkin pitkä ja vaativa projekti etenkin kilpailluilla markkinoilla ja hakusanoilla. Hyvään hakukonenäkyvyyteen ei ole oikoreittejä, vaan sivustoa pitää päivittää ja ylläpitää aktiivisesti.

4. Millaista budjettia ja aikataulua olit ajatellut?

Massiivista kartanoa ei rakenneta viikossa tonnilla. Mitä suuremmasta ja yksilöllisemmästä kokonaisuudesta on kyse, sitä enemmän siihen menee aikaa ja rahaa. Projektin aikana huomataan usein uusia tarpeita, jotka vaikuttavat työmäärään ja sitä kautta kustannuksiin. Siksi esimerkiksi meillä ei yleensä myydä verkkosivuja pakettihinnalla, vaan annamme arvion, miten paljon kokonaisuus tulee kustantamaan ja miten paljon se vie aikaa. Näin myös projektin aikana tulevat uudet ajatukset voidaan ottaa helposti huomioon.

Verkkosivuihin voi myös integroida erilaisia järjestelmiä, jotta verkkosivuista saadaan tarvittava tieto liiketoiminnan pyörittämiseksi. Välillä integraatioita tarvitaan käyttäjäkokemuksen parantamiseen: miksi ohjata asiakas toiselle sivulle, jos sen voi integroida osaksi omaa sivua ja näin pitää asiakas omalla verkkosivustolla? Integraatioiden avulla voidaan rakentaa saumaton kokonaisuus, mutta luonnollisesti ne lohkaisevat palan aikataulusta ja budjetista.

5. Mille alustalle verkkosivut rakennetaan?

Yli 33 % kaikista verkkosivuista on rakennettu WordPressillä, mikä tekee siitä maailman yleisimmän julkaisujärjestelmän. Se on avoimen lähdekoodin järjestelmä, jota kehittävät tuhannet ammattilaiset. He tekevät jatkuvasti töitä bugien ja tietoturvan suhteen, ja sivustoja on helppo skaalata bisneksen mukaan. WordPressistä voi myös helposti rakentaa hakukoneystävällisen, turvallisen ja helppokäyttöisen – etkä tarvitse koodaria aina, kun haluat lisätä tai muokata sisältöä.

Alusta itsessään on ilmainen siitä huolimatta, miten suureksi verkkosivujen toiminta kasvaa. Tietysti muita kuluja on, kuten kaikissa verkkosivuissa. WordPressissä on esimerkiksi kymmeniä tuhansia lisäosia, joiden avulla sivustolle saa vaikka mitä toimintoja. Lisäosien kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä jo yksi väärä lisäosa saattaa sekoittaa sivua ja aiheuttaa isoja tietosuojaongelmia. Kannattaa investoida muutamaan monipuoliseen lisäosaan, joita kehitetään aktiivisesti. Meillä on käytössä alan parhaita lisäosia, joiden lisenssit yleensä sisältyvät ylläpitosoppareihin.

Jos kehitys vie jossain vaiheessa verkkokaupan suuntaan, on verkkosivusta helppo rakentaa sellainen WooCommercen avulla. WooCommerce on käytetyin WordPressin verkkokauppalisäosa. Se käy sellaisenaan pienemmille verkkokaupoille, ja laajennusten ja avoimen lähdekoodin avulla siitä voi rakentaa persoonallisia kokonaisuuksia suuremmillekin verkkokaupoille.

6. Mistä verkkosivujen palvelin kannattaa ottaa?

Suuri osa verkkosivujen teknisistä ongelmista johtuu väärästä palvelimesta. Hinta vie usein mukanaan, eikä osata arvioida, onko palvelinympäristö teknisesti laadukas. Moneen ympäristöön nimittäin saa kyllä verkkosivut toimintaan, mutta mitä tapahtuu, kun markkinointikampanja tuo sivustolle satoja tai tuhansia ihmisiä samanaikaisesti? Useimmiten ei kovin hyvin, sillä parinkympin palvelinympäristöissä ei juuri automaatisilla skaalauksilla brassailla.

Pienilläkin eroilla on väliä, kun puhutaan sivuston nopeudesta. Otetaan esimerkki. Jos sivuston latausaika on 3 sekuntia, sillä käy joka kuukausi 1000 kävijää, konversio on 2 % ja keskimääräisen tilauksen arvo noin 500 €, jo pelkästään sekunnin lyhyempi latausaika tuo yritykselle Googlen Impact Calculator -työkalun mukaan noin 3 350 € enemmän rahaa vuodessa. On aika helppo laskea, satsaako palvelinympäristöön siis vitosen vai viisikymppiä kuussa.

Vielä tärkeämpää on turvallisuus. Jos ostat halvan ympäristön mistä lie, etkä saa takuuta palomuurista, suojauksista tai siitä, että joku huolehtii palvelimen turvallisuudesta, saatat astua miinaan. Siksi meillä sivustot ovat lähtökohtaisesti Googlen konesalissa, josta huolehtivat alan ammattilaiset.

7. Kuka on vastuussa verkkosivujen tietoturvasta?

Sloganilla tulee tietosuoja ensin, ja kaikki muu vasta sen jälkeen. Se tarkoittaa paljon teknistä tekemistä. Lisäosiin ja WordPressiin tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia, joten on aina mahdollista, että koodiin jää tietoturva-aukkoja. Niitä korjataan versiopäivityksillä, minkä vuoksi sivustoa on tärkeää ylläpitää aktiivisesti. Kun sivusto on Sloganin ylläpidossa, me hoidetaan nämä automaattisesti.

Viime kädessä tietoturvasta on vastuussa kuitenkin asiakas itse. Parhaiten pidät siitä huolta varmistamalla, että pääsy sivuston hallintaan on rajoitettu. Käyttöoikeuksia sivustolle kannattaa antaa vain harkitusti ja vannottaa kaikki käyttäjät valitsemaan turvallisen salasanan – sivuston suurin tietoriski kun on käyttäjät ja käyttäjien huonot salasanat. Asiakas on myös itse vastuussa sivuston avulla kerättyjen tietojen hallitsemisesta sekä siitä, että sivustolla on ajan tasalla oleva, GDPR:n määräysten mukainen tietosuoja- ja rekisteriseloste. Jos se puuttuu sivulta, saattaa luvassa olla mojova sakko.

Tietysti ketään ei jätetä oman onnensa nojaan räntäsateeseen, vaan apua saa aina. Eli jos painit esim. GDPR:n kanssa, niin me autetaan sua saamaan se kuntoon!

+8. Olisko nämä vielä helposti listana ja ladattavana?

Johan ny tokkiinsa. Kas tästä! Lataa lista, pistä talteen ja ota käsittelyyn seuraavassa kokouksessa.